Löysin kyseistä otsikkoa kantavan koulutekstin arkistojeni
kätköistä. Suuri yllätys ei liene se, että teksti kertoi ilmastonmuutoksen
tornadoineen ja tsunameineen tappavan likimain kaikki.
Asia selvä. Ympäristö vaikuttaa ihmisyksilöön.
Luonnonmullistus lopettaa koko elintoiminnan, nähty elokuva vaikuttaa
käyttäytymiseen ja piikitetty steroidi kasvattaa jokaisesta uskottavan
swatseneggerin. Itselleen voi hankkia ateroskleroosin mäkkärin
kanta-asiakkuudella.
Onneksi sentään vaikutus kohdistuu meihin itseemme.
Hedonistisessa maailmassa mielihyvä on kivaa ja saamme nauttia siitä jokainen
omalla kustannuksellamme.
Nukahtamalla rikkinäiseen solariumiin tai taivaltamalla
koulutiensä itähelsinkiläisessä asbestirakennuksessa voi huonolla tuurilla
saada mutaation. Mutaatiolla tarkoitetaan muutosta DNA:n rakenteessa.
Pienimmillään muutos on yhden DNA:n palasen nukleotidin putoaminen pois tai
vaihtuminen toiseksi. Suurimmillaan koko DNA:sta muodostuva kromosomisto
kertautuu vaikkapa kaksinkertaisesti (tätä sinun ei kuitenkaan tarvitse pelätä:
polyploidiaksi kutsuttua ilmiötä tavataan lähinnä kasveilla ja kirjolohilla).
Muutokset ovat siitä ikäviä, että ne aiheuttavat sairauksia
ja kuolemaa. Kerääntyessään mutaatiot voivat johtaa vaikkapa syöpään. Huonolla
tuurilla mutaatio tapahtuu jossakin ituradan (sukusoluja tuottavan linjan)
solussa. Tämän mutaation voit sitten yhdessä syöpäalttiuden kanssa lahjoittaa
lapsillesi.
Nyt kuitenkin on syytä epäillä, että myös syömällä
kokonaisen joulusuklaalevyn kerralla voit heikentää lastenlastesi elämänlaatua. Suhteellisen uusi tutkimushaara,
epigenetiikka, selvittää kuinka ympäristö vaikuttaa eliöön aiheuttaen periytyviä
muutoksia. Muutoksia, jotka eivät kuitenkaan suoranaisesti muuta DNA:n
nukleotidijärjestystä.
Käytännössä muutokset tapahtuvat DNA:ta kasassa pitävissä
histoneissa. Jotta kaikki DNA mahtuisi soluumme, on se kiertynyt
histoni-proteiinien ympärille. Jos DNA on näiden histoneiden ympärillä
tiukasti, on se kondensoitunutta. Tällaista DNA:ta voimme nähdä
karyogrammeissa. Kuvassa ihmisen kromosomit.
.
http://www.sbs.utexas.edu/levin/bio213/genetics/genetics.html
http://biology.kenyon.edu/courses/biol114/Chap01/chrom_struct.html
Jos DNA on näin tiukasti pakattua, sitä ei kuitenkaan voida
tulkita: geeneistä ei voida tehdä uusia proteiineja, koska DNA:ta lukevat proteiinit
eivät mahdu tiukan pakkauksen sisään. Histoneista lähteviä häntiä muokkaamalla
pakkaamista voidaan löyhentää tai tiivistää. Lisäämällä häntään metyyliryhmiä
DNA tiivistyy. Asetyyliryhmän lisäyksen seuraus on päinvastainen. Näin tietyssä
DNA:n kohdassa oleva geeni voidaan kytkeä päälle tai sulkea. On-off -katkaisijaa
painamassa ovat erilaiset ympäristötekijät.
Niinpä vauvoilla, joiden äidit ovat olleet erityisen
stressaavassa tilanteessa, voidaan mitata erityisen korkeita kortisoli (eli
stressihormoni) pitoisuuksia. Hassua ruokaa saaneet hiiriemot synnyttivät
erikoisen värisiä poikasia. Ja poikaset puolestaan jatkoivat tätä kummallista
väriskaalaa
.
Kaikki tämän hetken valintasi siis vaikuttavat lastesi ja
lastenlastesi terveyteen ja psyykkeeseen. Melkein yhtä lohduton ajatus kuin tappava supertsunami.
