Mitätön ihminen ympäristönsä varjossa

Löysin kyseistä otsikkoa kantavan koulutekstin arkistojeni kätköistä. Suuri yllätys ei liene se, että teksti kertoi ilmastonmuutoksen tornadoineen ja tsunameineen tappavan likimain kaikki.

Asia selvä. Ympäristö vaikuttaa ihmisyksilöön. Luonnonmullistus lopettaa koko elintoiminnan, nähty elokuva vaikuttaa käyttäytymiseen ja piikitetty steroidi kasvattaa jokaisesta uskottavan swatseneggerin. Itselleen voi hankkia ateroskleroosin mäkkärin kanta-asiakkuudella.

Onneksi sentään vaikutus kohdistuu meihin itseemme. Hedonistisessa maailmassa mielihyvä on kivaa ja saamme nauttia siitä jokainen omalla kustannuksellamme. 

Nukahtamalla rikkinäiseen solariumiin tai taivaltamalla koulutiensä itähelsinkiläisessä asbestirakennuksessa voi huonolla tuurilla saada mutaation. Mutaatiolla tarkoitetaan muutosta DNA:n rakenteessa. Pienimmillään muutos on yhden DNA:n palasen nukleotidin putoaminen pois tai vaihtuminen toiseksi. Suurimmillaan koko DNA:sta muodostuva kromosomisto kertautuu vaikkapa kaksinkertaisesti (tätä sinun ei kuitenkaan tarvitse pelätä: polyploidiaksi kutsuttua ilmiötä tavataan lähinnä kasveilla ja kirjolohilla).

Muutokset ovat siitä ikäviä, että ne aiheuttavat sairauksia ja kuolemaa. Kerääntyessään mutaatiot voivat johtaa vaikkapa syöpään. Huonolla tuurilla mutaatio tapahtuu jossakin ituradan (sukusoluja tuottavan linjan) solussa. Tämän mutaation voit sitten yhdessä syöpäalttiuden kanssa lahjoittaa lapsillesi. 

Nyt kuitenkin on syytä epäillä, että myös syömällä kokonaisen joulusuklaalevyn kerralla voit heikentää lastenlastesi elämänlaatua.  Suhteellisen uusi tutkimushaara, epigenetiikka, selvittää kuinka ympäristö vaikuttaa eliöön aiheuttaen periytyviä muutoksia. Muutoksia, jotka eivät kuitenkaan suoranaisesti muuta DNA:n nukleotidijärjestystä. 

Käytännössä muutokset tapahtuvat DNA:ta kasassa pitävissä histoneissa. Jotta kaikki DNA mahtuisi soluumme, on se kiertynyt histoni-proteiinien ympärille. Jos DNA on näiden histoneiden ympärillä tiukasti, on se kondensoitunutta. Tällaista DNA:ta voimme nähdä karyogrammeissa. Kuvassa ihmisen kromosomit.

.

http://www.sbs.utexas.edu/levin/bio213/genetics/genetics.html

http://biology.kenyon.edu/courses/biol114/Chap01/chrom_struct.html

Jos DNA on näin tiukasti pakattua, sitä ei kuitenkaan voida tulkita: geeneistä ei voida tehdä uusia proteiineja, koska DNA:ta lukevat proteiinit eivät mahdu tiukan pakkauksen sisään. Histoneista lähteviä häntiä muokkaamalla pakkaamista voidaan löyhentää tai tiivistää. Lisäämällä häntään metyyliryhmiä DNA tiivistyy. Asetyyliryhmän lisäyksen seuraus on päinvastainen. Näin tietyssä DNA:n kohdassa oleva geeni voidaan kytkeä päälle tai sulkea. On-off -katkaisijaa painamassa ovat erilaiset ympäristötekijät. 

Niinpä vauvoilla, joiden äidit ovat olleet erityisen stressaavassa tilanteessa, voidaan mitata erityisen korkeita kortisoli (eli stressihormoni) pitoisuuksia. Hassua ruokaa saaneet hiiriemot synnyttivät erikoisen värisiä poikasia. Ja poikaset puolestaan jatkoivat tätä kummallista väriskaalaa

.

Kaikki tämän hetken valintasi siis vaikuttavat lastesi ja lastenlastesi terveyteen ja psyykkeeseen. Melkein yhtä lohduton ajatus kuin tappava supertsunami.