Viimeistä lomaviikkoa ovat siivittäneet loputon ajantajun menetys (viimeinen lomaviikko PAH) sanan forbid totaalinen kaikkoaminen tuntemastani maailmankaikkeudesta (ja painajaiset siitä kuinka tämä tulee tapahtumaan ylioppilaskirjoituksissa) sekä parhaimmistoa edustavan tv-sarjan ylituijottaminen.
Dexter nimittäin. Ensimmäisistä mainoksista asti olin koukuttunut. Ensimmäiset kolme kautta tuijottelin ruudulta ja nyt neloisen enemmän tai vähemmän näytöltä. Konsepti pahiksia tappavasta sarjamurhaajasta ei sinänsä ole iskevin (kuin Robin-Hood moottorisahalla) mutta loistavalla näyttelijätyöllä, ääärimmäisen samaistuttavilla henkilöillä ja loogisella jännityksen ylläpidolla sarja nousee "itken koska jakso loppui" kastiin. Sopivan vinoutunutta on, että nimikkohenkilön vähemmänkin järkevät tapot tuntuvat ihan oikeutetuilta. Sitä vain totaalisesti on tämän sympaattisen sarjamurhaajan puolella. Lisäpisteitä tuo maailmankaikkeuden paras alkutunnari. Kuinka inhottavalta greipin puristaminen onkaan saatu näyttämään.
Inhottavuuteen nojasi myös elokuva Stoic. Hämmentävän alhaiset imdb-pisteet ja ilmeisesti inhottu ohjaaja nousivat tietoisuuteeni vasta katselukokemuksen jälkeen joten mielipiteeni on värittymätön: tästäkin tekeleestä tyksään. Brutaali vankilakuvaus mielenkiintoisesti tehtynä. Materiaali on oikeasti shokeeraavimmasta päästä, paljon ilkeämpää ja realistisempaa kuin ihailluissa Saweissa ja Hosteleissa. Suosittelen varauksetta; herkemmille aina positiivista inhon tunteiden herätystä tarjolla.
Toisaalla oli taas ruuanlaiton lomaan valittu katseltavaksi mättämishaluja lisäävä My Bloody Valentine. Yhden viidesosan nähtyään sitä tahtoi hakkuilla päänsä lattialle. Kehno - kehnompi - karmea remake.
Sitten loputonta (materia)onnea. Pidän kaikenlaisista lahjoista, kovin paljon myös sellaisista asioista, joita itse ei itselleen koskaan tulisi hankkineeksi. The Body Shopin mangosetin lisäksi tähän listaan kuuluvat korut. Onhan myös aika kivaa että koru on nätsäkkyyden lisäksi käytännöllinen ja helposti yhdisteltävissä.
Tunnearvoa unohtamatta, kiitän ja naamalleen kaatuen niiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti