Oikeiaa ajatusta sisältävä lainaus peräisin Dale Carnegielta (ei hätää, en minäkään tiennyt). Mieheltä, joka vuonna 1937 julkaisi teoksen Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Selvästi mies aikaansa edellä!
Vaikka onni ei ehkä ihan puhtaasti materiaa..Tahtoisin kovin otella loputtomasti näitä niin kutsuttuja asukuvia uusista vaatekerroistani. Itseänikään ei kiinnosta niiden katselu, joten taidan jättää piinaamisenne heikomman mielentilan hetkelle. Sitten saattekin yliannostuksena rusetteja: kengissä ja paidoissa ja hiuksissa ja koruissa. Jokin niissä vain viehättää. Jos aikaa, rahaa, innostusta ja taitoa olisi tarpeeksi, muokkaisin tyylini kokonaisuudessaan rusettien ja nahkatakkien tehosekoitintuotteeksi. Rockferry-asennetta sanon minä.
Kuukauden laittautumattomuutta on kyllä seurannut tietynlainen laittautumispakko: minnekään en enää tahtoisi lähteä ilman sakkokierrosta meikkipussilla. Kyllä itsetuntoni vielä sen lähtemisen suoraan heränneenä -lookillakin kestää, mutta tahtotila olisi kaunistautua. Hivenen huolestuttavaa, mutta eiköhän tämä tästä ohi mene. Ei kukaan voi jaksaa kihartaa ripsiä kymmentä vuotta joka ikinen päivä.
Meinaan myös solmia kirjoista rusetteja. Ainakin maantiedon ykkös- ja kakkoskurssien yhteisniteestä; tuossa se nytkin makoilee vieressä. He-hee, olisin onnellisempi jos se makoilisi jo mielessä. Toisaalta, vaikkei tämä lempilastani biologiaa ole, liippaa se kumminkin läheltä. Aina välillä aihe on oikeasti kiinnostava, jos ei koulukirjamuodossa, niin ainakin Tiede-lehden sivuille kätkettynä. Taas pidän käsissäni Onnelan avainta: teen kaiken mahdollisen motivaatiolla. Koska ihan kaikessa on jotain kiinnostavaa (voipahan ainakin päteä, jossei muuta..) mitä enemmän tietää, sen paremmin pystyy hahmottamaan maailman. Jos matkustuksella laajentaa tajuntaa, opiskelulla sen räjäyttää: harva vaan enää huomaa sitä kouluympäristön turruttamana.
Turruttamana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti