sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Here we go again...

Euroviisut, mikä täydellinen tekosyy. Lyöttäydyin siis mukaan iloiseen joukkoon sukulaisia, kavereita ja jänniä uusia ihmisiä; kannustamaan Moldovaa voittoon luonnollisesti! (sykähdyttävät tonttuhatut, yksipyöräisellä ajava keijunainen ja keltavihreät taustavalot KYLLÄ kiitos) ihmismassaa tuli ja katosi, kaiken kaikkiaan yleinen tunnelma pysyi kuitenkin turvallisen sienipitoisena. Ja kaikesta tästä seurasi varmasti unohtumaton tungetaan-nelistään-nukkuilemaan-kulmasohvalle.

Joku ehdotti kuvien ottamisessa salamaa, mutta oikeastaan kukaan ei edes tahtoisi nähdä liian selviä kuvia..

Jalkojaa.. Niitä olisi ollut lisääkin.


Viisaimmat lähtivät jo hyvissä ajoin kauas pois.


Pääsin lentämään! (pääsin myös melkein putoamaan, väistämättömiä varjopuolia)


Kun sohvalta loppui tila kesken. Huomaa kaikkien ihannoima luu.



Mikä oli se demoni, joka tappoi uhrinsa istumalla päälle?

Viattomasti nukkuu (huomaa hiipivät jalat)

Lopulta tyttöjen suosikki oli kumminkin ylipörröinen lutuisuus

Kaiken lisäksi
  • Tapasin taas mahdottoman hienoja ihmisiä.
  • Löysin myös uuden lempi-ihmisen (olen suuren suuri hartioiden hieronnan ystävä...)
  • Kyydit kotiovelta ja kotiovelle. En valita, en sitten yhtään.
  • Selvitimme Heidelbeere Mirtillo -mehupurkin salaisuutta
  • Haastoimme vähintään jokaisen nauttimaan wasabi-pähkinöitä
  • Nukuttiin (lattiapaikasta taistellen)
  • Ja tietekin syötiin (= lukumääräisen pieni tyttöjoukkio söi, muut vikisivät)
Tästähän voisi tulla tapa! Haastan ainakin kaikki jännäilemään ennen lähtöäni kaukaisille maille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti