Koeviikon aikana sitä antaa itselleen vapauksia: tyhjentäessään päätän edellisestä (epäonnisesta) kokeesta ja valmistautuessaan seuraavaan (vielä epäonnisempaan) voi vähän tiirailla sellaista aivosoluimuria kuin Ilme Nuoremmaksi. Plastiikkakirurgian ja kemiallisten happokuorintojen täyttämä sarja sai ajattelemaan kauneusihanteita. Itse leikkaukset ovat kovin kummallisia: kaunistuhan sitä kieltämättä, mutta millaista olisi aina peiliin katsoessaan nähdä epäaito itsensä? Mikäs siinä toki jos on rahaa ja jaksamista. Voi olla, että itse kuulun luonnonkauneuden epänäyttävään koulukuntaan (hippikuntaan).
Kuulen mielelläni mitä erilaiset ihmiset pitävät kauniina. Itse pidän toisaalta arvostetusta toisaalta vihatusta mallimaisesta kauneudesta; kyllä vain solisluut ovat oikein elegantit. Lisäksi näillä kaunoisilla on yleensä jotain persoonallista missihymyn ja blondattujen hiuskiehkuroiden sijaan.
Vaatetus on mukana luomassa niin ulkonäköämme, kuin myös ulospäin näkyvää kuvaa persoonastamme. Aika usein itse tietoisesti valitsemme vaatesuikaleita, jotka korostavat sisäistä itseämme. Kuulutamme kaikille ohikulkijoille, joita emme voi muuten vakuuttaa ”this is who I really am!”.
Itse en kuitenkaan tätä itsestään selvää argumenttia omalta osaltani allekirjoita. Tahdon ajatella persoonani olevan muuta kuin seinäruusu, mutta vaatetukseni on täysin massoihin tukehtuvaa. Kierrän paljon kirpputoreja, mutta omaperäisyyden sijaan tartun niihin H&M:n, Onlyn ja Zaran (käytettyinä erittäin edullisiin) tekeleisiin. Ehkä joku ääni sisälläni sanoo, että joukosta ei ihan liikaa saa erottua: saalistajat käyvät aina sen erottuvimman kimppuun. Ja ketjuvaatteiden myyjät muokkaavat motivaatioista suurimmalla (raha, raha, raha) kaikki turvallisiksi toistensa peilikuviksi.
Ja kaikki tämä juolahti mieleeni kun yllämainitun tv-sarjan innoittamana ostin kuuminta hottia (ainakin kyseisenä vuonna 2006) edustavat teinipuljun valkoiset farkut.
Nämä sen sijaan sopivat täydellisesti arkikäyttöön!
Seikkailuni käytetyn tavaran valtakunnassa ei kuitenkaan päättynyt näin.. kalpeasti. Mukaan tarttui mukaisia elokuvia: Tahraton mieli, Halloween ja Stephen Kingin itsensä hehkuttama iki-ihana kauhukomediakalkkuna Creepshow.
Tämmönen juliste mulle oisko mitään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti