Tahdon toreille ja marketeille, ihmisten keskelle, haistettujen makujen sinfoniaan. Voisin myös tahtoa karkkia.
Kaikkien pitäisi tehdä vaihtokauppa: ottaa auringolta vähän valaistusta ja antaa sille kaiken maailman negatiivisuudet (miten vähättelevältä voikaan kuulostaa) poltettaviksi. Tai antakaa negatiivisuudet minulle; käyn hautaamassa ne samalla kuin kuoppaan omani. Eihän se helppoa ole, edes kaikesta ikävästä luopuminen (jokaisessa asustaa suuren suuri omistushaluinen hamsteri) mutta lupaan pyhästi pitää niistä hyvää huolta. Jätetään ne sinne pitämään omia juhliaan ja haetaan sitten talven pimeimpänä hetkenä takaisin.
Ehkä suunnaton ihastukseni kaikkea kohtaan johtuu tästä: Rakkauden Ruusuja eli epäilyttävän oloisia kelluskelevia teenlehtiä. Kovin hyvää oli joka tapauksessa, teenlämpöiset (suunpolttavat?) suositteluni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti