Ja taas tien paalla tuli aikaa kulutettua. Halvin loydetty looginen matkustusvaihtoehto osoittautui kovin luksukseksi. Parhaiten taman osoittivat bussista loytyneet peitto ja evaat. Tasta ihastuneena sita saattoi kaariytya nukkumaan (yrittaa vaipua jonkinlaiseen koomaan) lampimana ja syoneena. Sitten kello yhdeksan yllatys. Kahdenkymmenen minuutin lounastauko! Kuvittelin vasynein mielien bussin pysahtyvan evaiden syonnin ajaksi. Mutta niin vaan marssimme taukotilaan, josaa poytiin tarjoiltiin oikeen maukasta paikallista ruokaa. Mikas siina.
Bangkok on mukaisa kaupunki. Kosteus jai matkalle ja pelkka kuumuus jai: ilmastoon tottuminen kay siis viela katevammin. Lisaksi pelkkien muiden lansimaalaisen lisaki paikallisiakin nakyy! (muuallakin kuin kauppiaina ja taksikuskeina) Tosin majoitumme erityisesti reppureissaajien suosimalla alueella ja sen huomaaaa.
Kun kerran suurkaupungissa on, mutta hinnat ovat olemattomat, on vain yksi asia tehtavana. Elokuvissa kaynti. Kavimme alle neljan euron kappalehintaan tiirailemassa Suomeen ajankohtana tuntematon rantautuvat Super 8 ja X-Men: First Class. Ensimmainen oli nimekkaasta tekijatiimista, hienosta miljoosta ja jopa mukaisasta ideasta huolimatta pettymys. Liian siloiteltu, liian nuorille tarkoitettu. X-Men taas oli kaikkea mita odottaa saattoikin. Aivotonta, mutta hyvan nakoista ja viihdyttavaa.
Lisaksi jokin aika sitten tuli ravintolassa oleiltua ja muutaman hedelmajuoman hinnalla tiirailtua Johnny Deppin tahditama Blow. Huumehoyryinen tositapahtumiin perustuva elokuvainen oli kovin laadukas ja koskettava. Katsoisin sen mielellaan jopa uudelleen, paremmalla keskittymiskyvylla.
Niin, kylla sita Kaakkois-Aasiassakin lehvasia katsoo. Miksei lomalla ulkomaillakin voisi tehda sita, mista kovin kovin paljon pitaa kotosalla? Asiaan liittyen minua kovin harmittaa etten ole ehtinyt sulkeutua mukana kuljettamaani (painavaan) kirjaan Ajan Pyoran kahdenteentoista osaan The Gathering Storm. Lukemani ensimmaisen luvun perusteella siela odottaisi tuttu maailma, tutut hahamot, tuttu tarina. Aina hetkittain antaisin todella paljon jos saisin muuttaaa kirjan maailmaan. (Lisakommenttita enklanniksi osa on siis 12. Suomennos taitaa olla numero 26. Paljon hyvaa kirjaa kiitos ahkeran jo edesmenneen Robert Jordanin.)
Huomasin, etta neljasosa reissustani on jo paketissa. Olen siis siela ennenkuin huomaattekaan!
Virheet heitan pastillivieroitusoireille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti